noorahakanen

19 vuotiaan, aktiivisen elämäntavan omistavan nuoren naisen hyvinvointi- ja lifestylepainotteinen blogi. Urheilu, hyvinvointi, muoti ja kauneus ovat todella lähellä tämän tytön sydäntä.

Yhteistyöehdotukset: nooraemiliablog@gmail.com

blogi

Sosiaalinen elämä pilalla ilman baareja?

28.2.2018 12.34 FitnessElämäntyyliOnnellisuus

Postauksen kuvat on toteutettu yhteistyössä Junkyardin kanssa. Kuvateksteissä linkit Junkyardin tuotteisiin!

Mä tiedän, että te olisitte halunnut kuulla syitä siihen miksi vaihdoin Bloggerista NOUW:in, mutta mä lupaan sen olevan seuraava postaus. Halusin päästä kertomaan teille vähän, miten jaksan elää näin "tiukalla" elämäntyylillä. Saan nimittäin paljon kyselyitä siitä, miksen esimerkiksi ole viikonloppuisin baarissa niinkuin kuulemma minun ikäisten pitäisi olla. No, nyt saatte vastauksen tähän.

Olen tosiaan saanut kommenttia siitä, kuinka pilaan sosiaalisen elämäni ja menetän nuoruuteni sen takia, kun en käy baareissa yms. Sanotaan nyt tähän sellanen asia, että baarit eivät yksinkertaisesti ole mua varten. Olen kaksi kertaa käynyt baarissa ja se on ollut ihan riittävästi. En tykkää yhtään esimerkiksi tanssia, jos selässä on kiinni joku, koska yksinkertaisesti tanssilattiat on niin nuijalle lyöty täyteen. Moni varmasti miettii, että olenko täysin absolutisti, niin en ole. Juon alkoholia, mutta jotenkin sellainen pää täyteen -juominen ei vaan yksinkertaisesti sovi mulle. Ja yksinkertaisesti mä en tarvitse hauskanpitoon baaria tai alkoholia.

Takki: Junkyard* Pepsikollari: Junkyard* Farkut: Def-Shop*

Mutta eiköhän vain siirrytä siihen suurimpaan syyhyn, miten jaksan tälläistä elämäntyyliä vaikka voisin elää vapaata ja rentoa nuoruutta. Monen mielestä varmasti edellisestä lauseesta saisi käsityksen tämän olevan pakkopullaa minulle. Asia ei kuitenkaan niin ole. Mua kauemmin seuranneet ja mun muita somekanavia seuraavat tietävät mun tavotteista ja unelmista. Fitness on lajina sellainen, ettei siinä yksinkertaisesti tule pärjäämään jos ei paiski töitä ja aseta itselle mitään rajoja. Jos jokainen kerta kun tekisi mieli esimerkiksi jäädä treenin sijasta kotiin nukkumaan, antaisin itselleni periksi, niin en minä kehittyisi. Olin välidieetillä nelisen kuukautta. Muutaman kerran olisin tahtonut ostaa kaupasta itselleni suklaata tai karkkia, mutta en halunnut olla nöyrä itseäni kohtaan. En tulisi saavuttamaan ikinä mun tavotteita, jos antaisin itselleni aina periksi kun haluaisin jotain, joka ei vain sovi mun tavotteiden saavuttamisen kanssa yhteen. Moni myös miettii mistä löydän motivaation käydä salilla 5-6 kertaa viikossa. Mulle suuri motivaationlähde on yksinkertaisesti tavoitteet. Sen lisäksi minua suuresti motivoi minun valmentaja.

Mä rakastan sitä tunnetta, kun lauantai-aamuna herää ilman krapulaa ja pystyy hyvällä fiiliksellä lähteä ulos kävelemään tai salille tekemään hyvän treenin. Tietysti minullekkin tulee välillä olo, että jäänkö asioista ulkopuolelle. Mutta muistan sen, että mulla on täydelliset kaverit, perhe ja poikaystävä sekä tietysti ihana ja niin motivoiva valmentaja, kuten aikaisemmassa kappaleessa kerroin. Pari kertaa olen joutunut selittelemään, kun en olekkaan lähtenyt baariin mukaan. Mutta loppujen lopuksi olen oppinut tunnistamaan ne ihmiset mun elämässä, jotka oikeasti tsemppaavat ja ymmärtävät. Aina ollaan yritetty keksiä jonkinlainen ratkaisu, esimerkiksi sitten menty yhdessä kahville.

Voisin nopeasti kertoa myös uusille seuraajille, sekä vanhoille seuraajille muistin virkistykseksi minun tavotteita ja sitä milloin tulen siis kisaamaan. Mä tulen kisaamaan 16.9 Espoon Kulttuurikeskuksella PCA-Finnish Openissa. Valitsin PCA-liiton ihan sen takia, koska halusin lähteä "haastamaan" itseäni myös ulkomaalaisten kilpailijoiden kanssa jo suoraan ensimmäisestä kilpailusta lähtien. Päätavoitteena on päästä mahdollisimman hyvään kuntoon sinne lavalle, tietysti myös sinne lähetään tavoittelemaan sitä finaalikuusikon paikkaa. Näiden tavotteiden eteen paiskitaan kovasti duunia ja noin kuukausi, että tämä tyttö alkaa kisadieetille. Tulen aina välillä kirjoittelemaan tänne blogin puolelle kisadieettikuulumisia!

*Saatu

Noora

Tunsin olevani epäonnistunut bloggaaja

27.2.2018 8.22 ajatuksiaHuono bloggaaja?

Asioiden tekeminen tuntui todella vaivaannuttavalta. Mietin koko ajan sitä, kuinka huono bloggaaja olen ja en ansaitse lukijoitani tai yhteistyökumppaneitani. Halusin kovasti tehdä postauksia, mutta en vain kyennyt siihen.

Sain tämän postauksen seurauksena todella paljon huolestuneita kyselyitä niin Snapchatin kuin Instagramin puolella. Kuten tuon postauksen alussa kerroin, olen tässä elänyt nyt pari kuukautta raskaampaa ajanjaksoa. Lupasin monelle mun snäppiseuraajalle kertoa blogissa syyn siihen, miksi en ole kyennyt postausten tekemiseen ja miksi niiden tekeminen on oikeasti tuntunut aivan ylitsepääsemättömältä. Haluaisin kuulla kommenteissa teidän kokemuksia tilanteista, kun bloggaaminen tuntuu todella vaikealta ja haluan myös jutella teidän kanssa niistä.

Mä en oo tiennyt miten kerron tämän asian julkiseksi. Useampi bloggaaja tästä itseasiassa jo tietää, ja olen saanut heiltä todella paljon tukea meidän Whatsapp -ryhmässä. Mutta tosiaan mulla todettiin Joulukuun puolivälin tienoilla masennus. Mä käyn sen takia terapiassa ja päivä päivältä olo tuntuu paremmalta. Tosiaan tämä on ollut melkein suurin syy siihen, miksi en vain ole pystynyt yksinkertaisesti tekemään postauksia, vaikka olisinkin halunnut. Olen joutunut sisäistämään asiaa todella kauan ja minulla meni kuitenkin vähän reilu kuukausi kertoa mun avopuolisolle tästä. Tein pari viikkoa sitten päätöksen siitä, että tulen tekemään teille erillistä postausta tästä. En vielä tiedä milloin olen valmis sen postauksen tekemään. Masennus on vaikuttanut blogiin ja muutenkin sosiaaliseen elämään negatiivisella tavalla. En ole kyennyt olemaan niin paljon yhteyksissä esimerkiksi muihin bloggaajiin ja viimeisimpänä peruin osallistumisen reilu kahden viikon päästä olevaan blogimiittiin. Yksinkertaisesti tuntuu välillä siltä että parempi kaikille, että mä jään kotia.

Sen lisäksi en ole osannut nauttia bloggaamisesta samanlailla, miten nautin esimerkiksi viime syksynä. Tietysti masennuksella voi olla osansa siihen, mutta välillä postausta tehdessä tuntuu ettei kukaan oikeasti lue blogiani tai postauksiani. Tästä seuraa tunne, että en ansaitse ketään seuraajiani, joita minulla on muualla somessa.. Blogi on ollut kuitenkin mulle aina todella rakas harrastus, jonka takia nämä ajatukset jopa hieman säikäyttivät minut. Vaikka välillä olen ottanut "omaa lomaa" blogista, ikinä en ole pitänyt ns. uudelleen aloittamista vaikeana. Nyt vain tapahtui poikkeus. Mietin hetken jopa bloggaamisen lopettamista, kunnes tajusin että miksi lopettaa rakas harrastus yhtäkkii sen takia, että tuntuu vaikealta. Ylläpidän blogiani itseni takia. Sain eräs päivä snäpin puolella viestiä siitä, kuinka esimerkiksi treenaan ainoastaan sosiaalisen median vuoksi, enkä pystyisi olemaan kahta viikkoa päivittämättä yhtäkään treenikuvaa tai -videota snäpin/instagramin puolelle. Samaisessa viestikeskustelussa myös sain kuulla että musta saa mun sosiaalisen median kautta pinnallisen kuvan, jos mua ei tunne. Tämä kuulemma ihan johtuu siitä kun olen "wnb-fitnessmuija ja -bloggaaja".

Mutta totuus on se että treenaan ja bloggaan itseni takia. Tämä on mulle yhtä tärkeä ja rakas harrastus siinä missä treenaaminenkin. Mulla on samanlailla tavotteita blogin suhteen, kuin mitä on fitnessin suhteen. Moni ei välttämättä tajua sitä, kuinka paljon blogi vie oikeasti aikaa ja kuinka stressaavaa hommaa tämä on. Mä toivon kovasti että pystyn pikkuhiljaan palata kahden postauksen postausrytmiin takaisin. Itseasiassa voinkin jo kertoa, että joka tiistai ja lauantai tulee uutta postausta. Joten me palaamme asiaan lauantaina ja toivon kovasti, että pääsen juttelemaan teidän kanssa tälläisistä vastaavista tilanteista kommenteissa!

Noora

Himos -viikonloppu 9.-11.2

25.2.2018 16.28 himosässähimoslomatajatustennollausviikonloppuhauskanpito

Postaus on toteutettu yhteistyössä himosassa.com kanssa.

Moikka!

Mulle avautui huikea mahdollisuus tehdä yhteistyötä Himosässä 1 -mökin omistajan kanssa. Tosiaan kyseessä on paritalomökki, jonka yksi puoli majoittaa 6+2 ihmistä. Mökkien välissä on aukaistava väliovi, joten meilläkin nukkumatilaa oli 12+4. Olen todella iloinen siitä, että saatiin kasattua oikein loistava porukka jonka kanssa ei tullut mitään erimielisyyksiä. Mökki oli pohjaratkaisultaan oikein loistava ja kaiken kruunasi ulkoporeallas. Molempina iltoina sauna lämpesi ja poreallas oli kovassa käytössä. Voin sanoa suoraan että tämä viikonloppu tuli juuri oikeaan aikaan. Välidieetti juuri ohi ja kokoajan katse tulevassa kisadieetissä. Mutta teki oikeasti hyvää päästä vähän nollailemaan ajatuksia ja pitämään hauskaa hyvällä porukalla. Matti editoi meiän viikonlopusta vajaan minuutin mittaisen "aftermovien" joten pääsette vähän fiilistelemään meidän viikonloppua!

Noora